Kolmisen vuotta sitten nimittäin tein Sandra(No.04/2011)-lehdessä olleen mekon, josta sittemmin kehkeytyi yksi lempivaatteistani. Ahkerasti olen mekkoa kesäisin käyttänyt, vilahtaahan se myös ainakin yhdessä aikaisemmista teksteistäkin, täällä!
Tänä kesänä päätin, ettei yksi mekko riitä, toinen oli saatava! (tai siis onhan minulla mekkoja vaatekaappi täynnä, mutta ei lempparimekon voittanutta!) Ei muuta kuin suorinta tietä lankaostoksille! Valkoinen mekko on tehty Novitan Kotiväestä ja täytyy todeta, että lanka ei ole mennyt miksikään ahkerasta käytöstä ja lukuisista pesuista huolimatta. Kotiväen värikartasta ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt mieluisaa väriä, joten päätin tehdä uuden mekon suurin piirtein samanpaksuisesta Hjertegarnin Diamond Cottonista. Saa nähdä, miten ko. langalle kulutuksessa käy.
Ja koska yksi neuletyö tuli valmiiksi, saa aloittaa uuden! Niinpä eilen puikoille pääsi keväällä ostamani mm. pellavaa ja bambua sisältävä lanka (Hjertegarn: Arezzo Lin). Tarkoituksena olisi tehdä syksyksi lyhythihainen neuletakki.
Sen verran haastavan neulekuvion tulin tällä kertaa valinneeksi, että epäilen, mahtaako deadline vähän venyä (kunhan nyt ei ihan ikuisuusprojektiksi asti). Kyseisessä pitsineuleessa kavennuksia ja langankiertoja tehdään sekä työn oikealla, että nurjalla puolella, ja kohtalaisen tarkkana saa koko ajan olla (ei siis sovellu leffankatselutyöksi kovinkaan hyvin). Jo ensimmäisten 15 kerroksen aikana minun ja neulekuvion välille oli kehkeytynyt (luultavasti yksipuolinen) viha-rakkaus -suhde! Toisaalta rakastan haastetta, mutta toisaalta: onhan se nyt perhanan ärsyttävää, kun ei työn nurjallakaan puolella saa höllätä!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti