lauantai 8. lokakuuta 2016

Syksyisiä neuleita lankavaraston tuhoamiseksi

Ahkeraa, vaikka itse sanonkin! Vajaan parin kuukauden aikana olen saanut pienennettyä lankavarastoani melkoisesti. Päätin nimittäin (taas kerran), etten osta lainkaan lankaa, ennen kuin niille löytyy tilaa kaapista. Jotta tällaista tilaa edes pääsisi syntymään, piti tietysti aloittaa niistä langoista, jotka olivat "varastoituna" kaapin ulkopuolelle muovipusseihin...

Tämän ahkeroinnin tuloksena syntyi kolme uutta syksyyn sopivaa neuletta. Pääsin samalla eroon edellä mainituista muovipussilangoista, mutta sain kuin sainkin tilaa myös lankakaappiin, hiphei!


Ensimmäisenä valmistui pitkä neuletakki. Langat olin hankkinut jo aikoja sitten, mutta vasta kun tämä langanhävitysbuumi alkoi, sain tartuttua itseäni niskasta tämän neuletakin suhteen. Koska lanka oli moniväristä, ajattelin, että sävyt pääsevät parhaiten esille sileässä neuleessa. Sitä en tosin tullut lainkaan ajatelleeksi, kuinka mahdottoman tylsää on neuloa piiiiiitkää neuletakkia pelkästään sileänä neuleena!

Päätin tehdä takista niin pitkän, kuin lankaa riittäisi ja siksi aloitin hihoista. Kun hihat olivat valmiit, käytin puolet jäljellä olevista langoista takakappaleeseen.  (Viimeistään tässä vaiheessa fiksummilla olisivat hälytyskellot alkaneet soimaan!) Vasta kun takakappale ja toinen etukappaleista oli valmiina, tulin ajatelleeksi kauluksen ja KOKO etureunan resoria... Halusin resorista nimittäin mahdollisimman leveän, mutta en ollut tajunnut varata sitä varten lankaa... Muutama ärräpää (§#*&%§!) ja kauppaan ostamaan lisää lankaa. (KYLLÄ, todellakin tiedostin rikkovani uunituoretta langanostokieltoa!) Samaa värjäyserää ei tietenkään ollut enää saatavilla, vaan eipä tuota eroa onneksi näy, kun kyse on resorista.




malli: oma
 lanka: Garnstudio, Drops Alpaca, sininen (mix)
menekki: 400g
puikot: 3mm



Seuraavaaksi kävin kauan haaveilemani kirjoneulepuseron kimppuun. Tähänkin olin langat ostanut paljon aikaisemmin, kun ihastuin langan väreihin (ja nimeen, myönnetään nyt sekin). Oikeastaan langat olivat tässä(kin) tapauksessa jo ennen mallia. Satuin nimittäin langat ostettuani törmäämään jo arkistoimassani neulelehdessä kauniiseen kirjoneuleeseen ja älysin, että ohjeessa oli käytetty juuri tuota kyseistä lankaa! Kohtalo!! Tosin, kirjoneuletta on vaikea tehdä vain yhdellä värillä, joten kaveriksi piti vielä ostaa mustaa lankaa... (Mutta: Tämä mustan langan ostaminen tapahtui paaaaaaaljon ennen nykyistä lankanostokieltoa, ettäs tiedätte!!) Toisin sanoen siis langat (ja malli) olivat odottaneet varmaan jo lähemmäs kolme vuotta kaapissani sitä, että joku (mutta kuka?) jaksaisi kirjoneuleen aloittaa. Koska vaikka malli oli mielestäni kaunis, ei nurjallakin toteutettu kirjoneule todellakaan lukeudu suosikkeihini...

Mutta siinä se nyt on, vaikka tekeminen olikin yhtä tuskaa!




malli:VERENA Stricken, Herbst 2012, (3/12), modell 33, Lola
 lanka 1: SCHOPPELL-WOLLE, Grazy Zauberball, väri Herbstwind
menekki: 300g
lanka 2: Austermann, Step classic, musta
menekki: reilu 100g
puikot: 3mm



Viimeisimpänä valmistui palmikkobolero. Tajusin, etten ollut pitkään aikaan tehnyt palmikoita, ja siitä idea sitten lähti. Muutaman koetilkun jälkeen olin päättänyt mallineuleen ja sitten vain hommiin!
Toteutus oli erittäin helppo: neuloo vain suoran kappaleen palmikkoneuletta ja lopuksi ompelee päätyjä jonkin matkaa yhteen. Ja voi, kuinka kivaa palmikkoneule pitkästä aikaa olikaan! (ja mikä parasta, palmikkoneule kulutti lankavarastoa melkoisesti!)

Katsotaan, jospa vaikka saisin aikaiseksi jonkinnäköisen ohjeen tähän boleroon, aika näyttää...



malli: oma
 lanka: Garnstudio, Drops Cotton Merino, viininpunainen
menekki: 350g
puikot: 4mm



Tähän yhteyteen sopii kertoa myös tästä neuletakista, joka tosin valmistui jo helmikuussa, mutta joka on vasta nyt päässyt käyttöön. Se vaan sattui keväällä unohtumaan kaapin perälle kuten kuvat kameran muistikortille.

Tämä kyseinen lanka oli jo toista kertaa puikoilla! Ensimmäisellä kerralla siitä nimittäin tuli tuo surullisen kuuluisa pitäjänsä päärynäksi muotoileva palmikkotunika, joka ei ikinä edennyt edes lankojen päättelyyn. (Kyseinen palmikkotunika taitaa muuten olla viimeisin kerta, kun olen palmikkoa ennen tuota boleroa neulonut. Tauko palmikoissa siis mitä ilmeisimmin selittyy tällä makaaberilla epäonnistumisella!) Tässä vielä muistoksi linkki tuohon tunikakammotukseen: Hoh-hoijakkaa!! Kevätväsymystä?

Mutta nyt siis tuo epäonninen lanka muuntui toisenlaiseksi neuleeksi, josta on päärynät onneksi kaukana! Nyt kun neuletakki on alkusyksystä muutaman kerran toimittanut takin virkaa, on sen helma venähtänyt vielä pidemmäksi kuin kuvissa. Tällä hetkellä alareuna on jo reilusti polvitaipeiden alapuolella, ja henkilökohtaisesti pidän siitä nyt jopa enemmän! Venyneessä neuleessa myös tuo pudotettuja silmukoita hyödyntävä mallineule pääsee enemmän esille.



malli: Filati Handknitting, issue 53 (2013), model 8
 lanka: Garnstudio, Drops Nepal, harmaa (mix)
menekki: 800g
puikot: 5mm


Lopuksi täytyy myöntää, että kävin viime viikolla lankaostoksilla... Mutta kaikki ostamani langat ovat joululahjoja varten (okei pari... kolme... neljä kerää on muuhun tarkoitukseen) ja langat mahtuvat lankakaappiin. Öh, melkein kaikki ainakin...




P.S. Koska nyt on jo(!)lokakuu:

valmiit joululahjat: 1 (jippii!)
keskeneräiset joululahjat: 1
aloittamattomat joululahjat: 5
"Mitä ihmettä keksin hänelle?" -joululahjat: 9
Jouluun öitä: 78

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti